Mikä on pyhää? Voiko laki suojella uskonnollisia tunteita? Millä tavalla uskontoja tai niiden pyhinä pitämiä asioita voidaan sanan- ja ilmaisunvapauden nimissä jopa pilkata? Voiko oman uskonnonvapautensa nimissä kritisoida muita ihmisryhmiä? Missä kulkevat vihapuheen rajat?
Näitä ja monia muita asiaan liittyviä seikkoja kokoontui viime viikolla Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksen yhteydessä miettimään European Consortium for Church and State Research (Kirkko- ja valtio -tutkimuksen Euroopan konsortio) -tutkimusyksikön 35. konferenssi. Joensuun konferenssin teemana on ”Sananvapaus ja uskonto” (Freedom of Speech and Religion), jonka alla hahmoteltiin sanan- ja uskonnonvapauden tulevaisuutta Euroopassa. Konferenssiin tuli edustaja lähes jokaisesta EU-maasta ja Iso-Britanniasta.
Kolmipäiväisen tapahtuman ensimmäisenä päivänä pidettiin myös ”100 vuotta uskonnonvapautta Suomessa” -juhlasymposium. Sen englanninkielisessä sisällössä ulkomaisia vieraita perehdytettiin Suomen uskonnonvapaustilanteen kehittymiseen ja nykytilanteeseen. Konferenssiin kokoontunut konsortio koostuu enimmäkseen kokeneista ja usein keskeisissä akateemisissa ja oikeuslaitoksen tehtävissä eri EU-maissa toimivista oikeustieteilijöistä.